Meidän Mäntykankaamme
Vuonna 1909 Kokkolan asemakaavoitettu alue laajeni länteen Mäntykankaan kaupunginosalla, jonka asemakaavan laati Tampereen kaupunginarkkitehti Lambert Pettersson.
Sen kaavallisena johtoideana on englantilainen garden city –konsepti, jossa asumisen laatu, rakennusten ja luonnon keskinäinen yhteys sekä rakentamisen väljyys eli puutarhamaisuus ovat keskiössä.
Mäntykankaan alue on toteutettu Camillo Sitten lanseeraamien periaatteiden mukaan noudattamaan ”luonnollisia” kulkureittejä siten, että katujen risteyksiin avautuu pieniä vapaamuotoisia aukioita.
Myös alueen asemakaava noudattaa paikan topografiaa, jota edustaa pitkittäisharjun muotoja noudattava katuverkosto.
Arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelema vesitorni valmistui 1921. Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma (väritetty Palette AI tekniikalla)
Ilmakuva 1930-luvulta Kuva: Museovirasto, historian kuvakokoelma (väritetty Palette AI tekniikalla)
Alueen yhtenäisenä säilynyt rakennuskanta valmistui 1910–1930-luvuilla ja on säilynyt nykypäivään asti erittäin hyvin. Rakennuskanta edustaa kansainvälisten vaikutteiden leimaamia jugendtyyliä ja 1920-luvun klassistista suuntausta. Mäntykankaan alue on arvotettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY, Museovirasto).
Kokkolan Mäntykankaan asukasyhdistys ry